Historia

Kuvateksti

Teksti: Antti O. Arponen

 

VAIHTOEHTO PUOLUEPOLITIIKALLE

 

Monet ihmiset haluavat vaikuttaa kotiseutunsa asioihin, mutta eivät tahdo liittyä poliittisiin puolueisiin. Kunnallisessa päätöksenteossa heille on vaaleissa tarjolla puolueisiin sitoutumattomia ryhmiä.

Lappeenrannan kaupungissa 1990-luvun alussa päätöksentekoa leimasi niin sanottu kabinettipolitiikka. Kolmen suurimman poliittisen ryhmän kellokkaat pyrkivät päättämään asiat pienellä porukalla valtuustosalin ulkopuolella, asioita salattiin ja valmistelua piiloteltiin.

Jotta tilanteeseen saatiin muutos, perustettiin Kahvila Majurskassa 7. joulukuuta 1995 Sitoutumaton Kansalaisliike Myö. Sen puheenjohtajaksi valittiin professori Antti Luukko.

Myö-liikkeen perustamiskirjassa todettiin, että "olemme perustaneet puolueisiin sitoutumattoman yhdistyksen, jonka päämääränä on palauttaa päätösvalta ja vastuu kotikunnan ja kotimaakunnan asioista puoluelaitokselta takaisin asukkaille itselleen".

Sääntöjen mukaan yhdistys noudattaa länsimaisen vapaan yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteita, tukee kansalaisten omaehtoista työtä kotiseutunsa kehittämiseksi, vaalii kotiseudun kulttuuriperintöä, luontoa ja ympäristöä, edistää yrittäjyyttä ja puolustaa ja kehittää kuntien ja maakunnan itsemääräämisoikeutta ja itsehallintoa.

Myö-liikkeestä tehtiin vapaa puolueisiin sitoutumaton kansalaisjärjestö. Perustajajäsen Matti J. Kuronen on käyttänyt nimitystä "kunnallispoliittinen kotiseutuyhdistys".

Myö-liike ilmoitti lähtevänsä vuoden 1996 kunnallisvaaleihin. Yhdistys kertoi, että se ei velvoita luottamushenkilöitään ryhmäpäätöksiin, yhteisiin kannanottoihin eikä rajoita kenenkään henkilökohtaista mielipidettä.

Ilmoitus oli selkeästi suunnattu poliittisille puoluejärjestöille, jotka vielä 90-luvulla pitivät tiukasti kiinni ryhmäpäätöksistä. Kaikkien valtuutettujen piti äänestyksissä painaa sitä nappia jonka ryhmänjohtaja määräsi, vaikka osa ryhmän jäsenistä ehkä oli eri mieltä asiasta.

 

Valtuustoryhmässä kuusi jäsentä

 

Tammikuussa 1996 viisi Lappeenrannan kaupunginvaltuutettua toimitusjohtaja Raimo Kietäväinen, majuri evp Erkki Pulli, toimitusjohtaja Esko Harvio, eläonlääkäri Matti Tikka ja biologi Olavi Petro ilmoittivat perustavansa valtuustoon Myö-ryhmän. Syksyllä hammaslääkäri Jarmo Nieminen liittyi kuudenneksi ryhmään.

Myö-liike sai alusta asti vahvaa kannatusta kaupunkilaisilta. Perustajajäseniä olivat muiden muassa hallintotieteiden tohtori Erkki Mennola, rovasti Matti J. Kuronen, toimitusjohtaja Matti Harkko, opetusneuvos Juhani Sipiläinen, liikenneneuvos Eino Sinkko ja lääketieteen tohtori Antti Linkola, jäseneksi liittyivät myös laamanni Pekka Suninen ja kanavapäällikkö Seppo Koivupuro sekä paikalliset kulttuurivaikuttajat kirjailija Aimo Vuorinen ja toimittaja Eija-Hilkka Anttila.

Myö-liike perustettiin vaihtoehdoksi paikalliselle puoluepolitiikalle. Myöläiset kannattavat ja toteuttavat hyviä asioita riippumatta siitä, kuka niitä esittää.

Innokkaasta alusta huolimatta syksyn 1996 kunnallisvaalit olivat lievä pettymys. Myö-liikkeellä oli 29 ehdokasta ja he saivat 2 631 ääntä eli 10,5 prosenttia Lappeenrannassa annetuista äänistä. Se riitti kuitenkin vain viiteen valtuustopaikkaan.

Vuosina 1997-2000 Myö-valtuustoryhmän puheenjohtajana oli Erkki Pulli ja jäseninä Matti J. Kuronen, Matti Tikka, erikoislääkäri Antti Linkola ja Raimo Kietäväinen. Vaalien äänimäärä riitti toki myös yhteen kaupunginhallituksen paikkaan, ja sen sai vaalien ääniharaviin kuulunut Matti J. Kuronen.

Päätöksenteossa jatkui edelleen pienen klikin kabinettipolitiikka, josta tavalliset äänestäjät eivät pitäneet. Syksyn 2000 kuntavaaleihin Myö-liike sai 39 ehdokasta ja nimilista oli sellainen, että vaalivoittoa voitiin pitää varmana.

 

Lähes 4 000 ääntä syksyllä 2000

 

Vuoden 2000 vaaleissa Myö sai 3 972 ääntä eli 16,7 prosenttia äänistä. Valtuuston meni yhdeksän myöläistä ja Myön ryhmä oli yhtä suuri kuin kokoomuksen. Vain sosialidemokraateilla ja keskustalla oli suurempi kannatus. Vaalipäällikkönä oli Reijo Sinisalo, joka hoiti tehtävän myös kaksissa seuraavissa vaaleissa.

Myön valtuutetut olivat Matti J. Kuronen, toimittaja Antti O. Arponen, päihdelääkäri Juha Kemppinen, Erkki Pulli, diplomi-insinööri, lehtori Erkki Räsänen, erikoishammasteknikko Pekka Porali, Matti Tikka, diakoni Ari Tuomikoski ja erityisopettaja Arto Varis. Pieni takaisku oli se, että kaikki valitut olivat edelleen miehiä. Listalla oli kyllä hyviä naisehdokkaita, mutta äänimäärät eivät riittäneet.

Valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Pekka Porali. Vaalien jälkeen käytiin värikkäät neuvottelut valtuustoryhmien kesken. Myö oli menestyksensä ansiosta päässyt vaa'ankielen asemaan.

Valtuuston enemmistöön tarvittiin 26 paikkaa. Sosialidemokraateilla oli 17 valtuutettua. Yhdessä Myön kanssa se olisi saanut enemmistön ja päässyt jakamaan tärkeimmät luottamuspaikat.

Kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien vaaliliitto oli saanut yhteensä 23 valtuutettua, mutta ilman Myötä se ei olisi saanut enemmistöä valtuustossa.

Sosialidemokraatit edellyttivät, että Myön olisi pitänyt nimetä kaupunginhallitukseen vähintään yksi nainen, jotta tasa-arvon toteutumiseksi demarit saisivat sinne riittävästi miehiä. Myöllä ei ollut yhtään naisvaltuutettua, ja siksi yhteistyö vasemmistopuolueen kanssa katsottiin mahdottomaksi.

Marraskuussa 2000 syntyi historiallinen Ryhmä 32. Keskustan 11, kokoomuksen 9. Myön 9 ja kristillisten 3 valtuutettua muodostivat teknisen liiton, joka uuden valtuuston järjestäytymiskokouksessa tammikuussa 2001 jakoi kaikkien kaupungin luottamuselimien puheenjohtajuudet.

 

Puheenjohtajuus valtuustossa

 

Myö-liikkeen Erkki Pullista tuli vuosiksi 2001-2004 kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kaupungin korkein luottamushenkilö. Kaupunginhallitukseen pääsivät Matti J. Kuronen ja Antti O. Arponen. Arto Variksesta tuli suurinta budjettia käyttäneen sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja, Matti Tikasta vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja ja Maija Reinikka johti asuntolautakuntaa.

Ryhmä 32 kokoontui muutaman kerran vuodessa pohtimaan kaupungin tärkeitä asioita. Sillä oli selkeät yhteiset tavoitteet: talous on pidettävä kunnossa, riittävät peruspalvelut on turvattava, päätöksenteon avoimuutta on lisättävä ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa on jatkettava.

Ryhmä 32 pysyi koossa kaksi ja puoli vuotta. Keväällä 2003 kokoomus kieltäytyi jatkamasta yhteistyötä. Seuraavat kuntavaalit alkoivat lähestyä.

Vaalikauden 2001-2004 aikana Myö-liike oli linjansa mukaisesti tavallisen kaupunkilaisen asialla. Tavalliset kansalaiset eivät ymmärtäneet Saimaankaupunki-hanketta eli Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran ja Rautjärven yhdistämistä yhdeksi kunnaksi. Myö-liike vastusti asiaa.

Isot puolueet yrittivät ajaa hanketta läpi. Valtuustossa enemmistö äänin 30-21 halusi viedä hankkeen loppuun asti. Myö-liikettä pelotti esimerkiksi 100 000 euroa maksava kansanäänestys. Sitä ei koskaan tarvittu, sillä lopulta Saimaankaupunki-hanke kariutui mahdottomuuteensa.

Myö piti valtuustossa, kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa jatkuvasti ääntä siitä, että sairaat, vanhukset ja lapset pitää hoitaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan menot ylittyivät. Myö yritti saada budjettia toisenlaiseksi eli rahaa pois joltakin muulta sektorilta, tuloksetta.

Myö ajoi vuonna 2003 Lappeenrantaan ympäristöministeriön tarjoamaa kansallista kaupunkipuistoa, mutta äänestyksessä hävittiin 10-41. Vaalikauden tuloksiin kuului se, että Arto Variksen esityksestä kaupungin turhanpäiväinen koiravero poistettiin.

 

44 ehdokasta, seitsemän valtuutettua

 

Syksyn 2004 vaaleissa Myö-liikkeellä oli 44 ehdokasta, jotka saivat 3 553 ääntä (13,7 prosenttia) ja seitsemän valtuustopaikkaa. Sitoutumattomien ehdokkaiden saaminen kuntavaaleihin ei ole helppoa, sillä puolueisiin sitoutumattomien ehdokkaiden on kerättävä ehdokkaaksi päästäkseen kymmenen henkilön suositus. Puolueiden listoille pääsee ilmoittautumalla. Näin ovat puolueet eduskunnassa päättäneet.

Myön ehdokaslistalla oli myös muutama perussuomalaisten edustaja, koska perussuomalaiset eivät asettaneet vaaleissa omaa listaa. Espoon kaupungissa puolueen puheenjohtaja Timo Soini oli Espoon sitoutumattomien ryhmässä, ja siksi perussuomalaiset hyväksyttiin myös meillä listoille, kun he olivat liittyneet Sitoutumaton Kansalaisliike Myö ry:n jäseniksi. Perussuomalaisista eniten ääniä sai Marja-Leena Leppänen, mutta äänimäärä ei riittänyt valtuustoon pääsemiseen.

Vuosiksi 2005-2008 valtuustoryhmän puheenjohtajaksi tuli Erkki Räsänen, joka edusti Myö-liikettä myös Etelä-Karjalan liiton hallituksessa. Valtuustoryhmän jäseninä olivat Matti J. Kuronen, päätoimittaja Antti O. Arponen, Ari Tuomikoski, työvalmentaja Juha Härkönen, lähihoitaja Minna Kivimäki ja yrittäjä Ville Hyyryläinen. Kaupunginhallitukseen saatiin yksi paikka. Kuronen oli hallituksessa 2005-2006 ja Arponen 2007-2008.

Minna Kivimäki oli Myön ensimmäinen naispuolinen valtuutettu. Kokoomus houkutteli hänet 2007 eduskuntavaaleja varten ehdokkaaksi, ja siksi myös kokoomuksen valtuustoryhmään. Minna ei päässyt eduskuntaan, eikä seuraavissa vaaleissa enää kokoomuslaisena valtuustoonkaan.

Vaalikaudella 2005-2008 toimi Ryhmä 11, johon kuuluivat Myö, kristillisdemokraatit ja vihreät. Kauden aikana valtuustossa äänestettiin nurin monitoimisalin rakentaminen äänin 27-23 ja bussipysäkit päätettiin keskustassa sijoittaa Valtakadulle äänin 26-25.

 

Monen hyvän asian puolesta

 

Myön enemmistö puhui ansiokkaasti vanhan aseman säilyttämisen puolesta, Hotelli Saimaan tontin kaavoituksesta ja rakentamisesta, City-korttelin arkkitehtikilpailun tarpeellisuudesta, Hinkkasen tontin tulevaisuudesta, Huopatehtaan suojelemisesta, Vesitornin käytöstä ja muista tärkeistä asioista. Usein jäätiin valtuustossa vähemmistöön.

Syksyn 2008 kuntavaaleihin Myö sai 39 ehdokasta, jotka saivat 3 012 ääntä (9,3 %) ja seitsemän valtuustopaikkaa. Joutseno-liitoksen ja myöhemmän Ylämaa-liitoksen takia valtuustossa oli peräti 76 jäsentä ja kaupunginhallituksessakin 15. Vaalien jälkeen muodostettiin Ryhmä 14, johon kuuluivat Myö (7), kristillisdemokraatit (5) ja perussuomalaiset (2).

Myön valtuustoryhmän puheenjohtajana oli Erkki Räsänen ja ryhmään kuuluivat myös yrittäjä Markku Timonen, pakolaisohjaaja Juha Härkönen, rehtori , filosofian maisteri Leena Kohvakka-Turja, operaattori Timo Haimila, myyntiedustaja Teppo Puhakainen ja Antti O. Arponen. Kolmien edellisten vaalien ääniharava Matti J. Kuronen ei ollut enää ehdokkaana. Valtuustokauden viimeiset vuodet ryhmän puheenjohtajana oli Juha Härkönen.

Kaupunginhallitukseen saatiin kaksi paikkaa. Leena Kohvakka-Turja oli hallituksessa 2009-2012 ja toista hallituspaikkaa piti Erkki Räsänen 2009-2010 ja Markku Timonen 2011-2012. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten hallituksessa oli Antti O. Arponen.

Myö-liike esitti vaalikauden aikana kriittisiä kantoja Sotahistoriakeskus Kannaksen rakentamisesta, Sammonlahden monitoimihallihankkeesta ja monista muista asioista.

Syksyn 2012 vaaleihin Myö sai 42 ehdokasta. He keräsivät 2 910 ääntä (9,2 %). Se toi valtuustoon viisi paikkaa. Eniten ääniä sai isännöitsijä, eläkeläinen Lalli Partinen, joka tunnettiin myös jääkiekkoilijana. Muut valtuustoon päässeet olivat apulaisrehtori Leena Kohvakka-Turja, toimittaja, tietokirjailija Antti O. Arponen, yrittäjä Markku Timonen ja pakolaisohjaaja, liikkeenharjoittaja Juha Härkönen. Erkki Räsänen siirtyi ennen vaaleja kokoomuksen ryhmään, ja valittiin vaaleissa kokoomuksen listalta.

Vuonna 2013 valtuustoryhmän puheenjohtajana on Markku Timonen. Hän on myös kaupunginhallituksen jäsenenä. Eksoten hallituksessa on Leena Kohvakka-Turja, joka edellisellä vuosikymmenellä oli silloisen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin hallituksessa.

Vaalien jälkeen muodostettiin Ryhmä 20, johon kuuluvat perussuomalaiset (9), Myö (5), vihreät (3) ja kristillisdemokraatit (3). Ryhmä 20 sai luottamuspaikkojen jaossa myös lautakuntien ja vastaavien varapuheenjohtajuuksia, joita riitti myöläisillekin.

 

Seitsemän puheenjohtajaa

 

Sitoutumaton Kansalaisliike Myö ry:n ensimmäinen puheenjohtaja oli Antti Luukko. Nykyinen puheenjohtaja on Arja Ylä-Outinen. Puheenjohtajat toimikausineen:

1995-1996 Antti Luukko

1997-1998 Marja-Leena Laivo

1999             Marjut Lyytikäinen

2000-2001 Erkki Pulli

2002-2004 Antti O. Arponen

2005-2009 Pentti Hotti

2010-2013 Arja Ylä-Outinen

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan sitoutumattomat perustivat 1998 Kaakkois-Suomen Sitoutumattomat ry:n, joka on puolueisiin sitoutumattomien aluejärjestö. Myö on ollut mukana alusta asti, myös yhdistyksen hallituksessa. KaSien puheenjohtajana oli Antti O. Arponen 2008-2009 ja Teppo Puhakainen 2010-2011.

Myö-liike on jäsenenä myös vuonna 1991 perustetussa Suomen Sitoutumattomat ry:ssä, joka on sitoutumattomien valtakunnallinen organisaatio. Erkki Pulli oli sen varapuheenjohtajana 2003-2004, Antti O. Arponen hallituksessa 2006-2010, varapuheenjohtajana 2008-2009 ja puheenjohtajana 2010 sekä Teppo Puhakainen hallituksessa vuodesta 2011.

Myö-liike täyttää 18 vuotta joulukuussa 2013, eli tulee täysi-ikäiseksi. Yhdistyksen toiminnassa ovat alusta asti olleet mukana monet kaupunkilaiset, edellä mainittujen lisäksi muiden muassa Tarja Vahtokari-Sahari ja Ritva Helkilinna.